Edellisessä kirjoituksessa (linkki) kävimme läpi sitä, mikä akillesjänteen tulehdus itseasiassa on? Kyse ei siis nimestä huolimatta olekaan niinkään tulehduksesta, vaan enemmänkin rasituksen ja kuormituksen ärsyttämästä kivusta. Akillesjänteen tulehdus onkin siis hiukan harhaanjohtava termi kuvaamaan akillesjänteen kipua.
“Akillesjänteen tulehdus” tykkää kuormituksesta, ei niinkään levosta
Okei, pakko myöntää tässä vaiheessa, että vaikka akillesjänteen tulehdus ei ole kovin hyvä termi, niin on siellä pieni määrä tulehdustakin mukana. Tulehdus ei kuitenkaan vaikuta toimintakykyyn vaan sillä saattaa olla lähinnä pieni vaikutus koettuun kipuun – eli lähinnä oireeseen, muttei niinkään perimmäiseen syyhyn. Lisäksi, jos akillesjännekipua hoidettaisiin tulehduksena, hoitotoimenpiteet olisivat täysin erilaisia, kuin mitä nyt tiedetään tehokkaaksi.
“Akillesjänteen tulehdus” hoidettaisiin lähinnä kylmällä, kipulääkkeillä ja levolla, jos siis noudatettaisiin tulehduksen hoito-ohjeita, mutta tämä harvoin auttaa ratkaisemaan tilannetta lopullisesti. Usein kuitenkin hoidoiksi tarjotaan juurikin lepoa, lääkettä, kylmää, laitehoitoja ja erilaisia venytyksiä tai kevyitä harjoituksia. Nämä kuitenkaan harvoin riittävät, luomassamme akillesjänteen harjoitusohjelmassa (ja edellisessä tekstissäkin) kerromme miksi. Lyhyesti vastaus piilee siinä, että kyse on kuormituksen häiriöstä, eikä sitä voida hoitaa ilman kuormituksen sietokyvyn nostamista. Tämä taas ei tapahdu ilman harjoittelua ja akillesjänteen kontrolloitua kuormittamista.
Akillesjänteen harjoittelu kannattaa rakentaa eteneväksi
Olemme luoneet ohjelman, jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi akillesjännekipujen asteittain etenevä omatoiminen harjoittelu. Juuri asteittain voimistuva kuormittavuus ja haastavuus on olennaista akillesjännekipujen päihittämisessä. Tärkein syy harjoitteluun on jänteen rasituksen sietokyvyn nostaminen, jolloin kipukynnys nousee ja muuten vahva jänne kestää taas arkipäiväiset ja harrastusten aiheuttamat kuormat kipeytymättä. Harjoittelu siis ikäänkuin nostaa kipukynnystäsi.
Harjoittelun tulee olla sopivasti mitoitettua. Tämä tarkoittaa sitä, että se ei saa olla liian raskasta, mutta mikä tärkeintä, ei myöskään liian hepposta. Kliinisen kokemuksen perusteella usein tavataan tilanteita, että akillesjännekipua ollaan yritetty hoitaa tuloksetta venyttelyillä, kylmällä tai teippauksilla. Yhtälailla on yleistä, että harjoittelu aloitetaan liian rajusti, jolloin jänne kipeytyy lisää. Olennaista on löytää oikealla tasolla kuormittavat harjoitukset!
Etenkin akillesjänteen kohdalla kyse on vahvasta jänteestä, jonka tulee pystyä kantamaan paljon kuormaa. Harjoittelunkin tulee siksi olla kuormittavaa. Asteittain edetessä harjoitustekniikkaa ja lihaksen työskentely mallia järjestelmällisesti muuttamalla varmistutaan siitä, että harjoittelu tapahtuu aina mahdollisimman oikealla tasolla. Alkuun harjoittelu on niin kevyttä on tarpeen ja niin raskasta kuin mahdollista – tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi staattisin harjoituksin tai tekemällä akillesjänteen harjoituksia toisen jalan keventämänä. Kun harjoittelu on jatkunut riittävän määrän ja jänne sekä lihaksisto vahvistuneet, voidaan edetä seuraavalle tasolle, jossa treenit ovat taas aavistuksen haastavampia. Loppujen lopuksi kyse ei ole mitenkään vaikeasta asiasta tai hankalista harjoituksista, vaan jokainen aivan varmasti osaa tehdä riittävät harjoitukset kotonaan!
Olemme luoneet OmaKuntoutus.fi akillesjännekivun nettivalmennusohjelman, jossa käymme läpi jännekipua ja sen syitä, akilleskipua ja siihen vaikuttavia tekijöitä, mutta ennen kaikkea, ohjelmassa saat tarkat ohjeet siihen, miten sinun kannattaa harjoitella, jotta voit saada helpostus kipuihisi.
Jos kiinnostuit, lue tästä tarkemmin verkkovalmennuksesta ja sen sisällöstä täältä!
Viimeisimmät kommentit