Mistähän johtuu, että lääkärin diagnosoima “akillesjänteen tulehdus” ja siihen liittyvä jännekipu ei millään tunnu loppuvan? Ei, vaikka olen jo muutamia kuukausia lepuuttanut jalkaa, välttänyt ylimääräistä kävelyä, venytellyt, laittanut kylmää ja käynyt useamman kerran hieronnassakin? Välillä tuntuu, että vaiva on selätetty, mutta akillesjänne ärtyy joka kerta kun käyn viikon parin välein testaamassa, josko kevyt lenkki jo vihdoin onnistuisi. Eipä vaan onnistu, aina se akilles kipeytyy ja pian alkaa jo olla hermot menny tän vaivan kanssa….

Tällainen kuvaus on aika tavanomainen, jos jännekipu vaivaa ja ymmärrettävästi tilanne turhauttaa vaivasta kärsivää. Käydäänpä hieman läpi joitain yleisiä tekijöitä, jotka voivat hidastaa “tendinopatian” (eli jännekivun) helpottumista. Moniin jutussa mainittuihin tekijöihin on hyvä mahdollisuus itse vaikuttaa ja saada siten uutta vauhtia kipujen karkottamiseen. Jos taas haluat lukea tarkemmin jännekivun syistä, suosittelemme tutustumaan tähän Mind The Movementin artikkeliin (linkki).

Jännekipu ja lepo = ei hyvä?

Yksi jännekivun, häviämisen kannalta epäsuotuisa tekijä on jänteen liiallinen lepuuttaminen ja kuormituksen vähentäminen turhan pitkäksi aikaa. Aika ajoin kuulee, kuinka oireilevan jänteen kuormitusta (kevyitä arkiaskareita lukuunottamatta) on vältetty useiden viikkojen tai joskus jopa kuukausien ajan – eikä jännekipu ole siitä helpottanut. Oireilun varhaisessa vaiheessa tai oireiden ollessa voimakkaita jänteen kuormituksen tilapäinen vähentäminen on useimmiten paikallaan tilanteen rauhoittamiseksi, mutta liikaa ei kannata levätä.

Pitkään jatkettuna liiallinen lepo ja vähäinen jänteen kuormittaminen ei nykytiedon valossa edistä kipujen helpottumista ja jänteen rasituksen siedon paranemista. Päinvastoin, pitkään jatkuvalla liian vähäisellä kuormituksella on epäedullisia vaikutuksia niin jänteen kuin muidenkin tuki- ja liikuntaelimistön rakenteiden ja toimintakyvyn kannalta. Levossa ollessa tai kevyissä askareissa oireita ei välttämättä ilmene, mutta jänteen kyky sietää arkiaskareita voimakkaampaa tai pidempikestoisempaa rasitusta voi edelleen selvästi olla alentunut ja oireet pahenevat monesti vasta arkikuormituksen ylittävässä rasituksessa. Esimerkkinä tästä lenkkeily alaraajan osalta tai tenniskyynärpäässä pidempään kauppakassien kantaminen. Silloin saattaa tuntua yllättävältä, että vaikka vaiva tuntui olleen jo päihitetty, niin jänne silti taas kipeytyi.

Mitä pitäisi tehdä levon sijaan?

Ratkaisuna tähän on erityisesti työn – ja vapaa-ajan kuormitusmäärien sovittaminen toipumisen kannalta suotuisaksi sekä jänteen kuormituksen sietokykyä parantavan, systemaattisen ja progressiivisesti etenevän harjoittelun aloittaminen. Ne ovat kliinisten kokemusten ja tutkimusnäytön perusteella tärkeä osa taistelussa jännekipua vastaan. Aktiivisen harjoittelun tulee olla säännöllistä ja harjoittelun kuormittavuutta lisätään asteittain kuormituksen sietokyvyn vähitellen parantuessa. Harjoittelun (ja muidenkin kuormittavien askareiden) annostelu on kätevää toteuttaa vasteperusteisesti, eli tuntemukset rasituksen aikana ja – jälkeen ohjaavat sopivan kuormitustason määrittämiseen. 

Jännekipu voi ärtyä myös liiasta rasituksesta

Kyllä voi! Nimittäin toinen melko yleinen tendinopatiaan, eli jännekipuun, liittyvä oireilua mahdollisesti ylläpitävä tekijä on liiallinen oireilevan jänteen rasittaminen. Joskus esimerkiksi työhön liittyvä kuormitus yhdistettynä kuntouttaviin harjoituksiin tai vapaa-ajan liikuntaan rasittaakin liiaksi oireilevaa jännettä. Tämän seurauksena oireilu voi pahentua tai säilyä ennallaan. Liian tiheästi ja voimakkaasti kuormitettu oireileva jänne kipeytyy herkästi eikä ehdi palautua riittävästi, jolloin rasituksen sietokyky ei kehity toivotun mukaisesti. Liiallisen rasituksen myötä oireet voivat provosoitua ja pitkittyä, jolloin alkujaan vain rasituksessa ilmennyt kipu saattaakin alkaa tuntua päivisin ilman rasitusta ja joskus yölläkin voi esiintyä häiritsevää yösärkyä. Kuormituksen annostelussa maltti on siis valttia. Nykytiedon valossa rasituksen ei kuitenkaan tarvitse olla kivutonta eikä lievä kipu siis vaikuta epäedullisesti paranemiseen, mutta rasituksen aikaisen oiretuntemuksen tulisi olla rauhoittunut rasitusta edeltävälle tasolle seuraavaan päivään mennessä.

Miksi hieronta ja venyttely eivät riitä?

Hieronta rentouttaa lihaksia ja sen jälkeen olo on tyypillisesti kokonaisvaltaisesti rentoutunut. Ainakin lyhyen aikaa. Jännekipuun voi liittyä lihasjännitystä (esim. jos kävelyn biomekaniikka on muuttunut akillesjännekivun takia), jota saadaan ainakin hetkeksi rentoutettua erilaisilla pehmytkudoskäsittelyillä. Hieronnan aikaansaamasta rentoutumisesta ja hyvästä olosta ym. kipukokemukseen vaikuttavista tekijöistä johtuen saattaa jänteen kipukin tuntua lievemmältä hieronnan jälkeen. Valitettavasti nuo mahdolliset myönteiset vaikutukset kipuun ovat tyypillisesti lyhytaikaisia. Oireilevaan jänteeseen kohdennetun hieronnan hyötyjä tendinopatian hoidossa on selvitetty tutkimuksissa, mutta tutkimukset ovat olleet heikkolaatuisia ja tulokset ristiriitaisia. Nykyisen tutkimusnäytön ja kliinisen kokemusten pohjalta hierontaa ei suositella tendinopatian kuntoutuksessa ainakaan ainoana hoitomuotona. Hieronnassa voi tietenkin muiden tendinopatian kannalta tärkeämpien kuntoutusmenetelmien ohella halutessaan käydä ja siitä voi kokea monenlaisia yksilöllisiä hyötyjä. Toistaiseksi hieronnan ei kuitenkaan katsota olevan jänteen rasituskestävyyden paranemisen kannalta vaikuttavaa hoitoa toisin kuin harjoittelu.

Myöskään venyttelyä ei suositella tendinopatian ainoana hoitona, koska sen teho jänteen rasituskestävyyden paranemisen kannalta ei ole riittävä. Lisäksi tietyissä tilanteissa, jännekipu voi olla sellaista, että tietyt venytystekniikat saattaa provosoida oireita (esimerkiksi akillesjänteen kiinnitysalueella kantaluussa). Tämä johtuu siitä, että venytys saattaa tuottaa epäsuotuisaa painetta oireilevan jänteen ja luun väliin. Erilaiset liikkuvuusharjoitteet voivat kuitenkin joskus olla hyödyllisiä sisällyttää osaksi kuntoutusta. Voit lukea täältä lisää siitä, miksi jännekipu ei toivu pelkällä venyttelyllä.

Mistä ratkaisu?

Mietitkö tässä vaiheessa, mistähän saisi lisää tietoa ja ohjausta tendinopatian johdosta oireilevan jänteen rasituksen optimointiin ja omatoimiseen harjoitteluun? Fysioterapeutin puoleen kääntyminen voi olla yksi vaihtoehto, mutta toisena vaihtoehtona on Omakuntoutus.fi – verkkovalmennukset. Niistä saat muun muassa kattavasti tietoa jännekivusta – ja sen taustatekijöistä, rasituksen optimoinnista toipumisen kannalta suotuisalle tasolle sekä selkeät käytännön harjoitusohjeet rasituksen sietokyvyn parantamiseksi.

Tendinopatiaan liittyvään kipukokemukseen vaikuttavat monet muutkin kuin itse jänteeseen ja kuormitusmääriin liittyvät tekijät. Kirjoitamme tälle artikkelille vielä jatkoa, jolloin käydään läpi muun muassa erilaisia elintapatekijöitä sekä tiettyjä psykologisia tekijöitä, jotka voivat olla yhteydessä tendinopatiaan liittyvän kivun voimakkuuteen ja oireilun pitkittymiseen.


Leave a Reply

Your email address will not be published.